Ilmastointi

Ilmastoinnilla hallitaan rakennusten ilman laatua ja lämpöoloja. Hyvin toimiva ilmastointi vähentää terveysriskejä, lisää työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta.

Erityyppisissä tiloissa ilmastoinnin tehtävät, mitoitusperusteet ja ratkaisut poikkeavat toisistaan. Tällä perusteella ilmastointi voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: teollisuusilmastointiin ja toimistomaisten tilojen ilmastointiin.

Teollisuustiloissa ja muissa tuotantotiloissa on usein selkeitä epäpuhtauslähteitä, joiden aiheuttama kuormitus on ratkaiseva ilmastoinnin mitoituksen kannalta. Epäpuhtauslähteitä pyritään hallitsemaan koteloinnin ja paikallispoistojen avulla. Yleisilmastoinnilla laimennetaan tilaan pääsevien epäpuhtauksien pitoisuus riittävän alhaiselle tasolle. Yleisilmastoinnin toteutusperiaate pyritään valitsemaan kohteen mukaan siten, että oleskeluvyöhykkeelle saadaan mahdollisimman hyvät olosuhteet. Usein pyritään hyödyntämään tilaan syntyvää pitoisuus- ja lämpötilakerrostumaa ja parantamaan näin ilmastoinnin tehokkuutta.

Toimistomaisissa tiloissa ei yleensä ole selkeitä epäpuhtauslähteitä ja pitoisuustasot ilmassa ovat murto-osa tuotantotilojen pitoisuuksista. Silti ilman laatuun liittyvät ongelmat ovat yleisiä ja ilmastoinnin tehtävä pitoisuuksien hallinnassa keskeinen. Mitoitusperusteet ovat kuitenkin erilaisia kuin tuotantotiloissa. Ilman laadun hallitsemiseksi tarvittavat ilmavirrat mitoitetaan henkilömäärän tai lattiapinta-alan perusteella. Tärkeä mitoitustekijä ovat tilan lämpökuormat ja niiden vaatima jäähdytys.

Myös lämpöolojen suhteen teollisuus- ja toimistomaiset tilat poikkeavat toisistaan ja niille on omat ohjearvonsa johtuen erilaisesta elimistön lämmöntuotosta ja vaatetuksesta erityyppisissä työtehtävissä. Toimistotyyppisissä tarkastellaan lämpöviihtyvyyttä ja veto-ongelmia kun taas teollisuudessa voi olla kysymys elimistön kuormittumisesta kuumissa olosuhteissa tai kylmätyön vaatimasta vaatetuksesta. Osassa teollisuustiloja toisaalta työtehtävät ja lämpöolot ovat lähellä toimistotyyppisiä tiloja.